Tampereen kaupunginvaltuustossa on ollut perussuomalainen edustus aina vuoden 2008 vaaleista lähtien. Näissä vaaleissa nousivat ensimmäiset neljä perussuomalaista valtuutettua osaksi kotikaupunkini 67-jäsenisen valtuuston vahvuutta. Neljä vuotta myöhemmin puolue oli tehnyt läpimurron valtakunnallisissa vaaleissa ja paikallisten valtuutettujenkin määrä nousi neljästä yhdeksään. 2017 pettymys silloiseen hallituspolitiikkaan heijastui vahvasti myös paikallistasolle ympäri maan. Tampereella perussuomalaisten valtuustoryhmä kutistui alkuperäisen neljän …
Tekijä: antti moisander
Lopetetaan mielenosoituksista puhuminen
Ja aletaan puhua mellakoista. Yhdysvaltain Minneapolisissa käynnistyi viikko sitten laajat mielenilmaukset, mustan miehen kuoltua poliisin pidätystilanteessa käyttämien voimakeinojen seurauksena. Kuolema nosti jälleen puheenaiheeksi poliisiväkivallan ja Black Lives Matter -liikkeen. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun oikeuden vaatiminen ja ideologinen taistelu vaihtui konkreettiseksi katutaisteluksi. Mellakoitsijat ovat useissa kaupungeissa pahoinpidelleet sivullisia, liikkeen omistajia ja poliiseja. Ryöstäneet ja hajoittaneet …
Hintalappu valtuustopaikalle
Seuraavat kuntavaalit käydään tasan vuoden päästä huhtikuussa. Kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti jokaisessa Manner-Suomen kunnassa ja kokonaisehdokasmäärä kipuaakin suurimmaksi kaikista Suomessa käytävistä vaaleista. Tämän myötä joukosta erottuminen äänestäjän silmissä vaatii ehdokkailta sitäkin suurempia ponnistuksia. Useat istuvista kuntapäättäjistä panostivatkin kolmen vuoden takaisissa vaaleissa huomattavia summia kampanjoidessaan itseään kuntansa valtuustoon. Kotikaupunkini, Tampereen kaupunginvaltuustoon valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleissa 67 valtuutettua. Jokainen vaaleissa kaupunginvaltuutetuksi tai varavaltuutetuksi valittu velvoitetaan täyttämään vaalirahoitusilmoitus, jossa eritellään kampanjaan käytetty rahamäärä. Alle 800 euron jääneitä vaalibudjetteja ei tarvitse eritellä ilmoituksessa. Tampereen nykyisistä valtuutetuista viisi ilmoitti käyttäneensä vaaleihin alle …
Loikkarin tulevaisuus
Tämän viikon otsikko on ollut kansanedustaja Kaj Turusen eduskuntaryhmän vaihtuminen Sinisistä Kokoomukseen. Tämä on ensimmäinen, muttei varmasti viimeinen puolueloikka sitten Sinisen eduskuntaryhmän perustaminen ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen jo avasikin vedonlyönnin loppujen sinisten tulevista poliittisista kodeista. Puolueen vaihtaminen kesken kauden ei ole mitenkään ennenkuulumatonta Suomen eduskunnassa. Huomattavasti tavallista useammalla nykyisellä istuvalla kansanedustajalla on jatkokausi vaakalaudalla seuraavissa vaaleissa. Heille on …
Siniset olkaa hyvä ja lähtekää
Vuoden 2011 jytkyvaalien jälkeen oli selvää, että Perussuomalaisten ehdokkaina tultaisiin kuntavaaleissa näkemään vaikka minkälaista pyrkyriä. 2012 ja 2017 vaalien välillä lukuiset perussuomalaisina läpimenneet loikkasivat kuka minnekin ja osa perusti oman valtuustoryhmänsä. Viimeiset loikkasivat aivan viime hetkellä päästäkseen vielä toisen listan ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa. Edellisten kuntavaalien jälkilöylyjen jälkeen ei olisi voinut arvata miten tulee käymään ja …
Valtuutettu suomalaisen asialla
Kuntavaaleissa valitaan ne poliitikot jotka tekevät päätöksiä lähimpänä kuntalaisen arkea. Myös kuntatasolla on tärkeää, että valtuutettu ajattelee kansallista etua. Vaalikonekysymyksistä selviää hyvin kuka asettaa oman kansansa etusijalle ja kuka koko muun maailman siinä ohella. Näiden kuntavaalien polttava kysymys on pakolaispolitiikka. Kysymys ei ole ainoastaan valtakunnallinen vaan se koskettaa myös jokaisen kotikuntaa. Haluatko, että kuntasi pistää …
Make Finland Safe Again
Vuosi 2017 on alkanut erittäin aktiivisena rikosuutisten saralla. Vaikka Suomi onkin varmasti yksi maailman turvallisimmista valtioista, on tämänkin maan kehitys menossa huolestuttavaan suuntaan kovaa vauhtia. Erityisesti julkisilla paikoilla tapahtuva väkivalta ja nuorisorikollisuus ovat otsikoissa. Huolestuttava piirre on nuorten villitys kuvata rikoksensa ja jakaa materiaali sosiaalisessa mediassa. Myös ulkomaalaisten osuus rikollisuudessa on kasvussa. Vuosi alkoi karuilla …
Meidän kaikkien pitäisi olla nationalisteja
Ensi keväänä kaikille yhdeksäsluokkalaisille aiotaan jakaa kirja Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä.Kyseenalaisen tästä suunnitelmasta tekee se, että mukana tämän valtakunnallisen hankkeen rahoituksessa on esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö. Feminismi on aate joka keskittyy ajamaan vain noin joka toisen suomalaisen asiaa. Vähemmän poliittisesti epäkorrektia tästä tekisi se jos kirja käsittelisi tasa-arvoa feminismin sijaan. Tätäkin parempi vaihtoehto olisi …
Jatka artikkeliin Meidän kaikkien pitäisi olla nationalisteja
Äänestysaktiivisuus nousuun ämpäri kerrallaan
Alhainen äänestysaktiivisuus on yksi haitallisimmista tekijöistä demokratian toteutumiselle. Mitä harvempi äänioikeutettu käyttää ääntään, sitä pienempi joukko oikeuttaa päättäjät puolestamme. Suomalaiset vaivautuvat uurnille kiitettävin joukoin ainoastaan eduskuntavaaleissa sekä presidentinvaaleissa. Kunnallisvaaleissa ja eurovaaleissa aktiivisuus jää harmillisen alhaiseksi. Seuraavat eurovaalit sekä eduskuntavaalit osuvat samalle vuodelle ja näiden vaalien yhdistämistä kaavaillaan. Suomen ensimmäiset eurovaalit pidettiin kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 1996, …
Jatka artikkeliin Äänestysaktiivisuus nousuun ämpäri kerrallaan
Kansanäänestys Tampereen ratikkahankkeesta
Viimeisen kahden viikon aikana Aamulehdessä käsitellään ratikkahanketta yli kahdessakymmenessä eri mielipidekirjoituksessa. Kirjoituksista löytyy niin puolustavia kuin vastustaviakin kantoja. Vastustajien yleisimmät perustelut liittyvät kustannuksiin (tällä hetkellä lähemmäs 300 miljoonaa) ja hankkeen tarpeellisuuteen. Puolustajat pitävät hanketta välttämättömänä Tampereen kehityksen ja liikenteen sujumisen kannalta. Tampereen kaupunginvaltuutetuista 28 ilmoittaa kannattavansa ratikkaa, 21 vastustaa, 11 miettii vielä kantaansa, 2 ei …
Jatka artikkeliin Kansanäänestys Tampereen ratikkahankkeesta
