Siniset olkaa hyvä ja lähtekää

Vuoden 2011 jytkyvaalien jälkeen oli selvää, että Perussuomalaisten ehdokkaina tultaisiin kuntavaaleissa näkemään vaikka minkälaista pyrkyriä. 2012 ja 2017 vaalien välillä lukuiset perussuomalaisina läpimenneet loikkasivat kuka minnekin ja osa perusti oman valtuustoryhmänsä. Viimeiset loikkasivat aivan viime hetkellä päästäkseen vielä toisen listan ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa. Edellisten kuntavaalien jälkilöylyjen  jälkeen ei olisi voinut arvata miten tulee käymään ja kuinka valtuustoryhmien rivit rakoilevat jopa viiden vuoden takaisia vaaleja laajemmin.

Perussuomalaisten linja ei ole muuttunut Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen. Ainoastaan puolueen kasvot ovat vaihtuneet. Puolueesta eroavien selitykset linjanmuutoksesta tai arvoista ovat varsin tyhjää sanahelinää. Heidän tulisi uskaltaa sanoa ääneen se ainoa todellinen syy, pettymys uuteen demokraattisesti valittuun puoluejohtoon. On osaltaan ymmärrettävää etteivät kaikki eroilmoitukset tulleet heti puoluekokouksen jälkeen. Poliittisen kodin menetettyään on vain taktista odottaa uuden poliittisen kodin rakentumista. Sininen Tulevaisuus merkittiin tänään puoluerekisteriin ja tulevaisuuden tekemiseen kannattaakin lähteä ajoissa mukaan.

Uuden poliittisen kodin muodostumisesta huolimatta moni sellainen henkilö jonka sydän kutsuu kohti Sinistä Tulevaisuutta jää Perussuomalaisiin. He jäävät Perussuomalaisiin vain siitä syystä, että puolue on vakaammalla pohjalla kuin siniset. Tällainen toiminta on yksiselitteisesti oman edun tavoittelua. Nämä henkilöt eivät koe enää perussuomalaisia omaksi ryhmäkseen, mutta kokevat saavansa sen kautta enemmän hyötyä irti itselleen kuin todellisen poliittisen kotinsa, sinisten kautta. Tällainen toiminta vahingoittaa puolueen ryhmähenkeä ja toimintaa.

Olisi kaikkien yhteinen etu jos jokainen sinimielinen loikkaisi uuteen kotiinsa. Perussuomalaiset voisivat jatkaa toimintaansa aidon yhtenäisenä ryhmänä ja siniset saisivat lisää tarvitsemiaan aktiiveja. Puolueen jakautumisen jälkeen on ilmassa ollut hyvin sotaisaa henkeä. Siniset lähtevät ovet paukkuen valheita suoltaen ja perussuomalaiset tuomitsevat entiset puoluetoverinsa pettureiksi. Puoluevaihdoksen takia ei ole tarvetta katkoa ihmissuhteita. Voimme olla väleissä vaikka olisimmekin poliittisesti eri mieltä. Meidän nykyisten perussuomalaisten on tehtävä mahdolliseksi sinimielisten loikkaaminen ilman pelkoa petturiksi leimaamisesta. Vaikka jäseniä lähtee ja valtuustoryhmät kutistuvat, tulee Perussuomalaiset puolueena toimimaan vahvempana kuin koskaan saatettuamme tämän hajaannuksen loppuun.

Tapasin elokuussa kaikki kolme Perussuomalaisista lähtenyttä Pirkanmaan kansanedustajaa Tampereen Tammelantorilla. Kansanedustaja Tiina Elovaaralle totesinkin suoraan arvostavani heidän tekoaan. Mieluummin lähtevät suosiolla kun jäävät kituuttamaan poliittisessa kodissa jonka kokevat menettäneensä ja mihin eivät tunne enää kuuluvansa. Tämäkin siitä huolimatta vaikka Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon sanoin saattoivat tehdä poliittisen itsemurhan.

Tämä kirjoitus on kädenojennus paremmille väleille nykyisten ja entisten perussuomalaisten välillä. Toivonkin saavani kutsun tulla esittämään kokouskaupungin entisten puoluetovereiden tervehdyksen Sinisen Tulevaisuuden historiallisessa ensimmäisessä puoluekokouksessa Tampereella.