Make Finland Safe Again

Vuosi 2017 on alkanut erittäin aktiivisena rikosuutisten saralla. Vaikka Suomi onkin varmasti yksi maailman turvallisimmista valtioista, on tämänkin maan kehitys menossa huolestuttavaan suuntaan kovaa vauhtia. Erityisesti julkisilla paikoilla tapahtuva väkivalta ja nuorisorikollisuus ovat otsikoissa. Huolestuttava piirre on nuorten villitys kuvata rikoksensa ja jakaa materiaali sosiaalisessa mediassa. Myös ulkomaalaisten osuus rikollisuudessa on kasvussa.

Vuosi alkoi karuilla uutisilla kun heti 4.1 uutisoitiin joukon ulkomaalaisia hyökänneen kahden alaikäisen kimppuun Turussa uudenvuodenaattona. Uudenvuodenyönä Oulussa kaksi ulkomaalaistaustaista miestä raiskasivat ja hyväksikäyttivät kahta alaikäistä tyttöä. Samana päivänä uutisoitiin myös järkyttävästä tapauksesta joka tapahtui lokakuussa. Turvapaikanhakijana Suomeen saapunutta miestä epäillään 10-vuotiaan tytön raiskauksesta Pirkanmaalla.

Samaisena päivänä kun oheisista tapauksista uutisoitiin, uutisoi MTV seksuaalirikoksista epäiltyjen ulkomaalaisten määrän kasvaneen räjähdysmäisesti. Seksuaalisen ahdistelun määrä ilmoitettujen rikosten määrässä on noussut 202 prosenttia ja raiskausrikokset 64 prosenttia. Samassa uutisessa mainitaan Suomeen tulleen yli 32 000 turvapaikanhakijaa joista reilut 1100 oli epäiltynä rikoksesta viime vuonna. Väkilukuun suhteutettuna seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten määrä on selvästi suurempi kuin suomalaisten.

Vuoden taitteessa Espoossa on tapahtunut useita pahoinpitelyjä joissa nuorisojoukko on käynyt alaikäisten uhrien kimppuun, osa uhreista on ollut alle 15-vuotiaita. Osa pahoinpitelyistä on kuvattu ja mahdollisesti jaettu sosiaalisessa mediassa.  9.1 poliisille tuli ilmoitus Ylöjärvellä tapahtuneesta raiskauksesta. 15- ja 14-vuotiaat pojat olivat raiskanneet 15-vuotiaan tytön yksityisasunnossa ja kuvanneet rikoksensa. 14-vuotias tekijä ei ole ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa ja osallisten koulun rehtori ei osannut vielä sanoa voivatko raiskaajat palata kouluun opiskelemaan. 10.1 Tampereella lastensuojeluyksiköstä luvattomasti poistunut 17-vuotias tyttö puukotti hengenvaarallisesti tätä hakemaan tullutta lastensuojelun ohjaajaa. Tekijä on vangittu todennäköisin syin tapon yrityksestä. 15.1 Sipoossa pahoinpideltiin 15-vuotiasta poikaa ja tätä ammuttiin kuulapyssyllä kasvoihin. Poika oli pahoinpidelty jo kerran aiemmin ja molemmilla kerroilla tekijät olivat alle 15-vuotiaita. Myös tämän rikoksen tekijät kuvasivat videolle.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidekyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista arvioi elävänsä viiden vuoden aikana turvattomammassa maailmassa kuin nyt. Eikä mikään ihme. Turkulaisen kyselyssä 16 prosenttia  turkulaisista ilmoittaa kokeneensa häirintää kaupungin kaduilla. Tulosta vähätellään muodolla ”vain 16 prosenttia”. Mielestäni luku on huomattavasti liian korkea. Suomen kaupunkien kadut ovat vielä verrattain turvallisia suurkaupunkeihin verrattuna, mutta kehityssuunta on aina vain huonompaan. Tamperelainen uutisoi poliisin julkisilla paikoilla takavarikoimien vaarallisten esineiden määrän lisääntyneen. Yhä useammalta kiinniotetulta löydetään vahingoittamiseen tarkoitettu esine. Viime vuonna Tampereen poliisin haaviin jäi yli 400 aseistautunutta henkilöä ja määrä on ollut kasvussa vuosi vuodelta.

Miten siis ehkäistä tätä rikollisuuden kasvua? Viranomaiset varautuvat siihen, että vuonna 2017 Suomessa oleilee 12 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. He ovat turvallisuusuhka joka pitää ottaa vakavasti. Jo vuonna 2015 kaavaillut palautuskeskukset on hetimmiten perustettava. Suomalaisesta oikeuslaitoksesta löytyy huomattavia epäkohtia. 15-vuotiaan tytön vuonna 2001 murhannut somali vapautui vankilasta viime syksynä eikä tätä ole vieläkään karkotettu. Karkotuksiin on saatava toimiva käytäntö ilman turhaa byrokratiaa ja viivyttelyä. Jokainen vakavaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen on karkotettava kotimaahansa siinä tapauksessa jos maa on luokiteltu turvalliseksi. Rikolliset eivät voi myöskään odottaa tuomiotaan vapaalla jalalla. Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi kyseisen somalin pidettäväksi säilössä karkotuksen täytäntöönpanoon asti. Näin itsestään selvän oikeaoppisesti  ei kuitenkaan toimittu surullisen kuuluisan sarjahukuttajan tapauksessa. Pekka Seppänen tuomittiin 14,5 vankeuteen tapoista ja tapon yrityksistä, odotteli tuomiotaan vapaana ja lähti karkureissulle, jääden myöhemmin kiinni Joensuussa.

Kasvavaan nuorisorikollisuuteen on vastattava kovin ottein. Jos nyt jo 14-vuotiaat syyllistyvät raiskauksiin, on rikosoikeudellisen vastuuikä laskettava nykyisestä 15-vuodesta 14-vuoteen. Yhdenkään raiskaajan ei pidä päästä muita helpommalla ikänsä puolesta. 14-vuotias raiskaaja kuuluu muiden raiskaajien sekaan vankilaan. Huolestuttavassa piirteessä nuorten kuvata rikoksensa on myös hyvä puolensa. Kyseiset nuoret ovat niin yksinkertaisia, että kuvaavat samalla todistusaineistoa jota voidaan käyttää oikeudessa heitä vastaan. Näin kävi esimerkiksi Ylöjärvellä tapahtuneen raiskauksen yhteydessä.

Yle uutisoi poliisin madaltaneen etsintäkuulutettujen kuvien julkaisukynnystä. Tästä on saatu jo hyviä tuloksia. Sarjahukuttaja Pekka Seppäsen kuva päätyi laajaan julkiseen levitykseen ja tämä jäikin kiinni kesken karkureissunsa. Seppänen oli siihen asti peittänyt visusti kasvonsa oikeussalissa kuten niin moni muukin rikollinen. Sisä-Suomen poliisi julkaisi loppiaisena kuvan kolmesta nuoresta jotka olivat syyllistyneet pahoinpitelyyn kesällä 2014 Tampereen Tesomalla. Kuva julkaistiin koska sen epäiltiin liittyvän Tesomalla samoihin aikoihin tapahtuneeseen murhaan. Kuvan julkaisun ansiosta poliisille virtasi vihjeitä ja lopulta jokainen kolmesta epäillystä ilmoittautui itse poliisille. Pahoinpitely ei lopulta liittynyt murhaan, mutta ilman kuvan julkaisua nuoret eivät olisi jääneet kiinni teostaan, edes näin pari vuotta myöhässä. Enenevässä määrin myös yritykset ovat alkaneet jakaa valvontakameran kuvia rikollisista sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Laura Huhtasaari ehdotti viime vuonna häpeärangaistuksen palauttamista Suomen rikoslakiin. Häpeärangaistus tulisi tavanomaisen rangaistuksen rinnalle. Rikollisen kuva julkaistaisiin julkisesti. Pelko saada omat kasvonsa julkiseen levitykseen rikoksellaan höystettynä on mitä omin keino ennaltaehkäistä rikollisuutta. Nykyisessä trendissä nuorisorikolliset kuvaavat uhrinsa sosiaaliseen mediaan. Tulevaisuudessa rikolliset tulevat löytämään itsensä sieltä.