Äänestysaktiivisuus nousuun ämpäri kerrallaan

Alhainen äänestysaktiivisuus on yksi haitallisimmista tekijöistä demokratian toteutumiselle. Mitä harvempi äänioikeutettu käyttää ääntään, sitä pienempi joukko oikeuttaa päättäjät puolestamme. Suomalaiset vaivautuvat uurnille kiitettävin joukoin ainoastaan eduskuntavaaleissa sekä presidentinvaaleissa. Kunnallisvaaleissa ja eurovaaleissa aktiivisuus jää harmillisen alhaiseksi. Seuraavat eurovaalit sekä eduskuntavaalit osuvat samalle vuodelle ja näiden vaalien yhdistämistä kaavaillaan. Suomen ensimmäiset eurovaalit pidettiin kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 1996, jonka ansiosta äänestysaktiivisuus oli noin 60 prosenttia. Myöhemmissä eurovaaleissa aktiivisuus on pyörinyt 40 prosentin kieppeillä.

Mikä saa suomalaiset aktivoitumaan aivan jonoksi asti? Ilmaiset ämpärit. Suomessa on noin 4 500 000 äänioikeutettua kansalaista. Kilpailuttamalla ämpärifirmat ja tekemällä yhtä suuren ämpäritilauksen, valtio takaisi valitulle firmalle kiitettävästi lisätöitä ja kansalaisille houkuttimen lähteä äänestyspaikalle. Jokaiselle äänestyskopissa käyneelle ja lapun vaaliuurnaan tiputtaneelle jaettaisiin lähtiessä valtion tarjoama ilmainen ämpäri. Samalla jokainen äänestyspaikalta ämpäriä kantaen lähtevä henkilö osoittaa käyttäneen äänioikeuttaan ja kannustaa samalla muita, samaan tapaan kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa äänestäneille jaetaan ”I Voted” tarroja.  Vaikka ämpäriä hakeva henkilö voikin vain jättää lapun tyhjäksi tai äänestää Aku Ankkaa, voi tämä myös yhtä lailla ottaa oikeasti selvää ehdokkaista ja käyttää äänensä kun uurnille asti vaivautuu. Edes tämä taktiikka ei saisi kaikkia äänestämään, joten ylijäävät ämpärit säilöttäisiin seuraavaa vaalia odottamaan. Kaikessa absurdiudessaan ämpärivaalit voisivat todellakin nostaa äänestysaktiivisuutta.

Julkaistu Aamulehdessä 18.10.2016.

Antti Moisander

Pirkanmaan Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja